Perunasalaatit

Hiljainen nautinnon hetki perunan kunniaksi....
Tuo monipuolinen aines antaa pohjan monelle ruualle. Eritoten näin kesäisin rakastan tehdä siitä salaatteja. Yleensä perunasalaatiksi käsitetään se kaupastakin löytyvä kermaviili-majoneesi kastikkeinen versio, mutta todellisuudessa peruna on siitä kiitollinen aines, että kaikki käy.

Vapun aikaan teen perunasalaatin kuutioimalla kylmät perunat, hienontamalla sipulin ja pilkkomalla suolakurkut. Lisään nämä aineet kulhoon, jossa olen sekoittanut puolet ja puolet kermaviiliä ja majoneesia (tai 2/3 kermaviiliä ja 1/3 majoneesia tai 1/3 kermaviiliä, ruokajogurttia sekä majoneesia), maustanut suolalla, mustapippurilla ja tuoreella persiljalla (välillä myös ruohosipulilla). Sekoitan hyvin ja annan maustua jääkaapissa hyvin suljetussa astiassa yön yli. Tällöin majoneesin maku leikkautuu ja salaatista tulee aivan fantastista!

Kesällä teen perunasalaatin muutoin samoin, mutta pilkkomani perunan, sipulin ja mitä jääkaapista sattuu löytymään (aurinkokuivattu tomaatti, hillosipuli, oliivi, säilötyt kurkut, tuorekurkku, kaprikset, kinkku, paprika, kirsikkatomaatti, omena jne. listaa voisi jatkaa loputtomiin, salaattiin kun tuntuu voivan heittää mitä vain ja lopputulos on silti loistava) päälle kumoan lorauksen oliiviöljyä, teelusikallisen sitruunamehua ja sopivasti balsamico-etikkaa. Ripaus suolaa ja pippuria sekä tuoreet basilika, persilja, ruohosipuli ja valkosipuli kruunaavat salaatin. Jääkaappiin vain ja muutama tunti maustumisaikaa.

Koska tuore sipuli saattaa närästää joitakin ihmisiä, niin väliin kuullotan sipulia ja valkosipulin pannulla tilkassa öljyä, jolloin maut pehmenevät, annan jäähtyä ja lisään perunasalaattiin. Ja taasen kaappiin maustumaan.

Kaikki ainekset eivät tietenkään sovi loistavasti yhteen, kokeilemalla löytää ne omat itselleen parhaat yhdistelmät. Minun makunystyräni yhdistelmä peruna, kesäsipuli, valkosipuli (puristettuna tai viipaloituna ohueksi), aurinkokuivattu tomaatti, tuore basilika (pinoa lehdetpäällekkäin, kääräise rullalle ja leikkaa veitsellä ohueksi tai toisen koulukunnan mukaan revi käsin), ripaus suolaa ja mustapippuria myllystä, oliiviöljyä ohuena nauhana noin 3 rkl ja tiraus sitruunamehua sekä 1 rkl balsamicoetikkaa, saa aina huokailemaan onnesta!

Kinkku-makaroonilaatikko

Miks aina makaroonilaatikkoa? Aki Sirkesalon musiikin levittäessä keittiöön harmonista ja positiivista tunnelmaa päätin varioida hieman kinkkusuikaleiden kanssa. Tämä laatikko on hieman yllätys, sillä yleensä ruokaa tehdessäni pyörittelen mielessäni eri makuja ja en tiedä miksi sitä kutsua, mutta tiedän/tunnen mikä sopii mukaan ja mikä ei. Tällä kertaa yritin kuvitella tulosta käyttäessäni savujuusto ruokakermaa (ensimmäinen kokeilu) mutta lopputulos pysyi pimennossa. Tätä kirjoittaessani laatikko on vielä uunissa, uups....
.... ruuanlaitto on hauska leikki....

400 g makaroonia
250 g (1 pss) palvisuikaleita
2 kesäsipulia
pari valkosipulinkynttä
1 kypsä tomaatti
1 kasvisliemikuutio
1 oksa tuoretta timjamia
tuoretta basilikaa ja persiljaa
2 dl Kippari-savujuusto ruokakermaa
2 dl maitoa (kauramaitoa)
2 munaa
1 dl tomaattipyrettä
ronskisti mustapippuria myllystä
loraus soijakastiketta
n. 1 tl sitruunamehua
hippusellinen sokeria

Keitä makaronit puolikypsiksi kasvisliemikuutiolla maustetussa vedessä. Pilko sipulit ja hauduta pannulla miedolla lämmöllä öljytilkassa, purista mukaan valkosipulinkynnet. Lohko tomaatti, poista kantaosa ja lisää pannulle. Revi yrtit ja lisää pannulle. Anna hautua kunnes tomaattilohkot ovat pehmenneet kokonaan.

Valuta makaronit ja kaada vuokaan. Lisää yrtti-sipuliseos ja palvisuikaleet, sekoita hyvin. Sekoita keskenään ruokakerma, maito, munat, tomaattipyree ja mausta soijakastikkeella, sitruunamehulla, sokerilla ja mustapippurilla. Kaada seos vuokaan ja työnnä uuniin 200 C n. 45 min.

Pinaattisämpylät

Hetken tie on kevyt.... Lauantaiaamun sunnuntai-fiilis sai jauhopeukaloni syyhyämään ja kaivoin takinakulhon kaapista esiin. Ajattelin leipoa sämpylöitä ja koska muistin leipomisen ohessa, että pakastimessa on jo pidempään oleillut puolikas pinaatti-pussi, päätin lisätä senkin taikinaan. Myönnettäköön, että sämpyläjauhojen käyttäminen on hieman oikotien ottamista kunnon leipomiseen verrattuna, mutta laiskurille se sallittakoon. Taikina sai kohota 1.5 h kun muut asiat veivät huomioni ja sitten vielä 0.5 h pellillä. Hyviä tuli :)

5 dl vettä
1.5 dl isoja kaurahiutaleita
n. 8 dl sämpyläjauhoja
1 pss kuivahiivaa
0.5 dl öljyä
n. 1.5 dl pakaste pinaattia sulatettuna
suolaa
1 tl siirappia

Kuumensin veden n. 42 C. Lisäsin suolaa ja siirapin sekä kaurahiutaleet ja sekoitin hyvin. Sulatin pinaatin ja lisäsin sen taikinaan. Sekoitin osaan jauhoista kuivahiivan ja aloin lisäämään niitä taikinaan samalla sekoittaen. Kun taikina alkoi olemaan vaivattavaa lisäsin öljyn. Jätin taikinan tarkoituksella aika löysäksi ja annoin sen nousta. vaivasin taikinaa käsin pöydällä ja lisäsin vielä n. 0.5 - 1 dl jauhoja ja jaoin taikinan 10 sämpylään. Kohotin sämpylöitä pellillä uunin lämpenemisajan. Paistoin 225 C n. 12 min.

Sunnuntaikokeilua..

Käteeni jääkaappia kolutessani sattunut herkullisen näköinen munakoiso sai minut pähkäilemään parasta tapaa ylistää sitä. Se yhdessä kanasuikaleiden, tuoreen pinaatin ja vuohenjuuston kanssa nosti mieleeni kuvan lasagnesta. Vesi kielellä aloin ynnäilemään muita käytössäni olevia aineksia ja totesin, että valkokastikkeen ainekset olivat vielä kaupan hyllyllä. Koska ajatus lasagnesta edelleen kutkutti päätin, etten anna moisen pikkuseikan estää! Lopputuloksena syntyi sunnuntainen kanalasagne hieman mukaellen....

Poistin munakoisosta kannan ja leikkasin palan pohjaosasta pois (selaillessani blogeja olin törmännyt sanoihin munakoiso ja meze, jotka saivat ajatukseni pyörimään... säästin siis osan munakoisosta tähän tarkoitukseen). Viipaloin jäljelle jääneen munakoison pituussuunnassa ohuiksi viipaleiksi ja itketin niitä kanakastikkeen valmistusajan.

Ruskistin maustamattomat kanasuikaleet pannulla ja lisäsin niiden seuraan yhden kesäsipulin, punaista paprikaa viipaloituna ja yhden solo valkosipulin hienonnettuna. Annoin näiden hautua pannulla hetken ja lisäsin 4 dl kaurakermaa. Maustoin kastikkeen curryllä, juustokuminalla ja ripauksella kanelia. Lisäsin tuoretta timjamia, joka kasvihuoneeni pohjoisesta sijainnista huolimatta kasvaa rehottaa. Annoin kastikkeen kiehua kasaan.

Kiehautin ison kattilallisen vettä ja kaadoin sinne lorauksen öljyä ja hieman suolaa. Viipaloin vuohenjuuston ja revin samaisesta kasvihuoneesta hakemani pinaatin ja basilikan lehdet muutaman kerran. Veden kiehuessa lisäsin pinaattilasagnelevyt ja annoin niiden hieman pehmetä (tämä siksi, että valkokastikeaineiden puuttuessa epäilin lasagnelevyjen jäävän muutoin liian raaoiksi). Muutama minuutti riittää, sillä muutoin levyt pehmenevät liikaa ja niiden nostaminen pihdeillä lasagnevuokaan vaikeutuu, hups ;)

Laitoin hieman kanakastiketta vuuan pohjalle, peitin lasagnelevyillä, lisää kanakastiketta, revityt pinaatin ja basilikanlehdet, vuohenjuustoviipaleet ja peitin koko komeuden lasagnelevyillä. Päälle runsaasti juustoraastetta ja koko komeus uuniin 200 C ja n. 45 min (täsmällistä aikaa on hankala määrittää sillä tapojeni mukaan unohdin vilkaista kelloa työntäessäni lasagnen uuniin ja ajatukseni askartelivat jo munakoiso mezessä). Kun sain mezen valmiiksi ja havahduin katsomaan uuniin, totesin juuston ruskistuneen ihanasti ja lasagnen olevan valmis. Nostin vuuan uunista ja peitin lasagnen foliolla, se sai hetken tasaantua.

Yllättävän hyvää :)